Suurimmalle osalle ihmisistä paino on kauhistus. Mitä vähemmän sen parempi! Nykyisen painohysterian aikana voisi melkein sanoa, että valitettavasti monen mielessä kehon paino on käänteisesti verrannollinen ihmisarvoon. On uskomatonta, kuinka valtava teollisuudenala on kehittynyt painon pudottamisen ympärille ja kuinka paljon siinä liikkuu rahaa. Ja kuinka erityisesti naisten ajatuksissa paino on hirviöistä valtavin. Jatkuvasti se on mielessä. Koskaan siihen ei olla ihan kokonaan tyytyväisiä. Ja tunteet, joita painon ajattelu herättää, ovat voittopuolisesti epämiellyttäviä…
Miltä tuntuisi ajatella, että paino on itse asiassa hyvä juttu? Äkkiseltään voi olla vaikea kuvitella, että paino voisi olla jopa ”ystäväsi” ja auttaa sinua. Näin kuitenkin on. Meidän on hyvä kuitenkin vaihtaa hiukan näkökulmaa.
Koska olet viimeksi aistinut kehon painon oikeasti? Enkä nyt tarkoita kehon kiihtyvyyttä, minkä tuntee esim. juoksemaan lähtiessä tai hypätessä. Tarkoitan sitä, että olet paikallasi ja aistit kehon painon tunteen alustaa vasten. Voit kokeilla. Jos istut, niin tunnustele pakaroiden painautumista istuinta vasten, ja jos sinulla on selkänoja, aisti selän tiivistyminen nojaa vasten. Mikäli seisot tällä hetkellä, koeta havaita kehon painon tunne jalkojen kautta alustaan.
AIVOT KAIPAAVAT PAINON TUNNETTA
Aivojen ja koko meidän hermostomme yksi tärkeimmistä perustavoitteista on pitää koko kehon systeemi turvallisena ja vakaana. Siihen kuuluu myös kaipuu tuen tunteeseen ja keholliseen vakauteen. Tämän on moni kokenut käänteisesti vaikkapa huvipuistossa. Kun laite heiluu ja huojuu ja hölskyy, alkaa pelottaa. Kun taas pääsee takaisin tukevalle maaperälle, tulee ihana vakauden ja turvallisuuden tunne. Kehollinen aistimus on siis suoraan yhteydessä meidän tunteisiimme ja luo tunteita vaikka emme useinkaan ole tästä yhteydestä tietoisia.
Keholliseen epävakauden aistimukseen liittyvät tunteet ovat usein epävarmuutta, jännittyneisyyttä ja pelkoa. Esimerkiksi liukkaalla jäällä kävellessä saattaa havaita tämän selvästi. Silloin koko keho reagoi tilanteeseen jännittymällä hyvin kokonaisvaltaisesti. Hartiat nousevat korviin, vartalo muuttuu yhdeksi jäykäksi paketiksi, kehon painopiste nousee – ja kaatuminen on erittäin lähellä ellei ole jo tapahtunut.
Vastaavasti keholliseen vakauden aistimukseen liittyvät tunteet ovat turvallisuutta, levollisuutta ja rentoutta. Kun vaikka makaa lattialla koko keho levittäytyneenä alustalle vapaasti, on yleensä helppo rentoutua ja hellittää ja tuntea turvallisuutta. Silloin myös autonominen hermosto eli se osa hermostollista systeemiämme, joka toimii meidän tietoisen säätelymme ulkopuolella, voi rentoutua ja palautua, kun kehon viestit kertovat vakaudesta ja mahdollisimman selkeästä tuen tunteesta.
Aistiessamme selkeästi painon tunteen hermosto viestittää aivoille vakaudesta ja turvallisuudesta, jolloin keho pystyy rentoutumaan. Painon ja painavuuden tunne on suoraan yhteydessä rentouteen. Kokeile uudestaan. Kun annat painon laskeutua istuinta vasten tai hiukan ”painat” jalkoja lisää alustaa vasten, todennäköisesti yläkeho rentoutuu hiukan. Selkäranka vapautuu ja ojentuu hiukan pehmeämmin ja niska asettuu aavistuksen mukavampaan asentoon hartioiden välissä.
PAINOLLA RENTOUTTA JA HELPPOUTTA ELÄMÄÄN
Painamalla enemmän saa siis rentoutta lisää! Keveyden ja helppouden tunne edellyttää tukea ja painoa!
Jokainen, joka on katsonut Tanssii Tähtien Kanssa-ohjelmaa, on varmaankin kuullut tuomarien peräänkuuluttavan aivan jokaisella tuotantokaudella painoa lisää tähtioppilaiden suorituksiin. Koska vain selkeä paino tuottaa kepeyden ja ilmaisun rentouden, jota tanssijat tavoittelevat.
Tätä on helppo kokeilla ihan arkisissa kehon asennoissa ja liikkeissä. Seisomisesta olikin jo puhetta. Seistessä voit kuvitella, että keho on kuin tiimalasi, jossa kaikki hiekka on valunut jo alapuoliskoon. Alapuoli eli alakeho on tällöin painava ja vakaa, kun taasen yläkeho jää avoimeksi, kevyeksi ja hengittää vapaasti. Voit tehostaa tätä painamalla kevyesti pakaroiden alaosassa olevia istuinluita alaspäin kohti kantapäitä, jolloin takareidet aktivoituvat hiukan ja alaselkä ehkä rentoutuu ja ojentuu pikkuriikkisen. Samalla koko selkäranka linjautuu rennommin: yläselkä levenee ja aukeaa sekä niska pidentyy, leuka tulee lähemmäs kaulaa ja hartiat rentoutuvat.
Istumasta seisomaan noustessa voi taasen ajatella, että koko keho on kuin avaruusalus, joka nousee kohti stratosfääriä. Esimerkiksi Nasan avaruussukkuloiden lentoonlähtöpaino on yli 2000 tonnia ja ne nousevat avaruuteen sillä voimalla, jonka ne pystyvät kehittämään maapallon pintaa kohti eli painamalla alaspäin. Samoin ihmisen keho nousee penkiltä ylös rennoimmalla ja ryhdikkäimmällä tavalla keskittämällä riittävän paljon painoa jaloilla alustaa vasten. Tällöin vartalo pysyy rentona ja ryhdikkäänä sekä luonnollisesti alakehon lihakset aktiivisempina.
Kun liukkaalla alustalla pidät kehon painopisteen alhaalla ja painat jalkoja alustaa vasten, keho pysyy rennompana ja liikkuminen tukevampana. Tämä edellyttää toki myös sitä, että jalkojen ja alustan välissä on riittävästi kitkaa eli kengissä on kunnolliset pohjat. Myös aivan normaalissa kävelyssä työntävän jalan tietoinen painaminen alustaan hiukan voimakkaammin voi lisätä lantion ja rintakehän kiertoliikkeen rentoutta. Tämä pehmeä luonnollinen kiertoliike puolestaan antaa kävelylle mukavan svengin ja tekee liikkumisesta kehoa tasapainottavaa eikä jäykistävää.
TASAPAINO ELI TASAINEN PAINO
Yllättävän moni on sitä mieltä, että omaa huonon tasapainon. Mitä se oikeastaan tarkoittaa? Yleisesti huonon tasapainon kokemus tulee vaikkapa siitä, että yhdellä jalalla seisominen tuntuu huteralta tai vaikkapa siitä, että rivakasti kääntyessä joutuu ottamaan pieniä korjaavia askeleita. Tai että raitiovaunussa seistessä täytyy pitää voimakkaasti kiinni tangosta tms. tuesta. Mistä osatekijöistä tasapaino itse asiassa koostuu?
Tasapainon aistiminen on melko monimutkainen yhdistelmä eri aistijärjestelmien kautta aivoihin tulevaa informaatiota. Tietoa kehon vakaudesta tai epävakaudesta tulee lihas- ja jänneaistin kautta sekä näköaistin avulla. Näiden lisäksi erityisen tärkeä rooli tasapainon aistimisessa on sisäkorvassa sijaitsevalla tasapainoelimellä eli vestibulaarijärjestelmällä. Tämä sisäkorvan tasapainomekanismi on niin oleellinen, että sen häiriytyessä ihmisellä voi olla huojumisen, pyörityksen tai kaatumisen aistimuksia vaikka hän olisi makuulla ja aivan liikkumattomana.
Joskus huonon tasapainon kokemus voi kuitenkin johtua siitä, että ei osata olla tietoisia painon tunteesta. Useimmiten vaikkapa seisten sukkia jalkaan laittaessa huomio kohdistuu vain ja ainoastaan siihen lattiasta irti nousevaan jalkaan ja sukan pujottamiseen. Tällöin painon ja tuen tunne muuttuu epämääräiseksi ja huteraksi ja kohta jo tarvitsee ottaa tukea lähimmästä huonekalusta tai istua alas pukemaan se sukka jalkaan. Kun sitä vastoin keskittyy tukijalkaan ja sen painamiseen lattiaa vasten, on yleensä huomattavasti helpompi säilyttää tasapaino. Jalan nostaminen ja sukan pujottaminen ovat varsin yksinkertaisia askareita ja ne onnistuvat kyllä ilman erityistä keskittymistä. Samalla tukijalan tasapaino selkeytyy ja vahvistuu, kun keskitytään jalan painamiseen ja painon pitämiseen alustalla. Ainoa asia mitä muutettiin oli tietoisuus painosta ja painamisesta, minkä johdosta tasapaino lisääntyi.
Liikkuvassa joukkoliikennevälineessä seistessä voi kokeilla jo aikaisemmin kerrottua mielikuvaa tiimalasista. Voi ikään kuin ’antaa kaiken painon laskeutua alakehoon’. Usein tuloksena on vakaampi tuntuma alustaan, rennompi yläkeho ja varmempi tasapainon aistimus.
PAINON TUNNE JA ’PAINOHARJOITTELU’
Painon tunteen aistimista voi myös harjoitella. Esimerkiksi Compassion Pilates -harjoittelussa painon selkeä aistiminen ohjataan huolellisesti ja tarkasti kaikissa liikkeissä. Painon ja tukivoiman huomioimisesta seuraa vapaa liukuva liike, jossa kehon hallinta säilyy. Autonominen hermosto rauhoittuu ja tasapainottuu ja löydetään rauhallinen hengitys rytmittämään ja ohjaamaan liikkeitä. Kun kehon voimia kohdistetaan tietoisesti saadaan kaikkiin liikkeisiin sisällytettyä myös aktiivinen venytys, jolloin keho sekä vahvistuu että kehittyy liikkuvammaksi samaan aikaan. Tämän kaiken säännöllisellä harjoittelulla kehontietoisuus lisääntyy ja nämä taidot siirtyvät luonnollisesti osaksi myös muuta liikkumista ja olemista.
Painon tunteen aistimisesta on hyötyä tietenkin monenlaisissa liikuntalajeissa. Rennon ja hallitun liikesuorituksen edellytys on aina selkeä tuen ja painon tunne. Myös arjen askareissa se luo liikkumiseen keveyden ja tasapainon. Jos kerran gravitaatiovoima vaikuttaa meihin täällä pallolla tallustaessa enemmän tai vähemmän koko ajan, miksi emme käyttäisi sitä hyödyksi ja tekisi siitä liittolaista sen sijaan, että vain kauhistelemme sitä? Seuraavan kerran, kun painosta puhuminen aiheuttaa epämukavia tunteita, itsesyytöksiä tai kauhistelua, muista, että paino on ennen kaikkea muu